Blogituksen syvin olemus

Istuimme eilen alas muutaman läheisen ystäväni kanssa Musikkitalon kahvilassa.

Meillä on tapana kokoontua siellä suurin piirtein kerran kuussa, juttelemaan parhaassa seurassa kaikesta siitä, mitä kenenkin elämässä juuri nyt tapahtuu. Kuuntelemaan toisiamme, tukemaan toisiamme, antamaan toisillemme kaikessa rakkaudessa neuvoja ja osviittaa tulevaan. Niitä tarvitaan aina.

Olemme alunperin päätyneet yhteen itsensäkehittämisen merkeissä, mutta niistä kokoontumisista on jäänyt jäljelle vain  ’creme de la creme’, eli ne harvat ihmistimantit, jotka ovat halunneet jatkaa yhdessä senkin jälkeen.

Illan moninaisten keskusteluiden aikana sivusimme myös tätä vastikään aloittamaani blogia, sitä mitä olen tehnyt, miten ja mihin suuntaan haluan blogini kehitystä jatkaa.

Oli hyvin lämmittävää saada vastaanottaa lukijoiden suoria kommentteja, ne kun auttavat linjaamaan tilannetta niin monella tavalla. Aloittelevana bloggaajana lukijoiden kommenteilla on vaikutusta siihen, miten ja mihin suuntaan blogi jatkaa ja kehittyy, tai miten sitä voisi muuttaa lukijoille helpommin lähestyttäväksi. Ei siksi, että se muuttaisi suuremmin sitä mistä kirjoitan tai miten, enemmänkin kyse on esimerkiksi tarjoamistavasta, kuvallisista seikoista ja uusien tarinoiden julkaisutiheydestä.

Kehitys kehittyy, niin myös minä blogeineni.

Olen täällä paitsi itseäni, myös teitä varten arvon lukijani, ja otan vastedeskin hyvin mielelläni vastaan kommenttejanne, mielipiteitänne, tai ehdotuksia tuleviksi kirjoituksiksi. Voitte kommentoida tähän alle, tai lähettää mailia suoraan osoitteeseen: ihmista.etsimassa@gmail.com. Sydämellinen kiitos kaikille jo tähän mennessä kommentoineille.

Tehdään tästä blogista yhdessä koko ajan parempi.

Kiitos ja hyvät pääsiäiset,

IE

Kuva: Jeremy Beck / Unsplash