Vihreitä palloja

Mitä sinun vihreä pallosi ajattelee nähdessään minun vihreän palloni tietokoneesi Facebookin oikean pystypalkin kontaktilistassa, kasvo-ikonini ja nimeni oikealla puolella?

Pomppiiko se iloissaan ylös-alas huomatessaan toisen kaltaisensa, ystävänsä?

Tuuletteleeko villisti juhliessaan uutta päivää, johon olemme kaikki – niin ihmiset kuin pallotkin – saaneet tänäänkin yhdessä herätä?

Heittääkö puolivallattomasti, edes joskus, pienen viestinpätkän ystävälleen, kysäisten: ”Hienoa nähdä sut täällä, miten menee?”

Vai värähtääkö se arasti, vetäytyykö vaivihkaa täydessä hiljaisuudessa taaksepäin, kääntyykö kadotakseen kuin proverbiaalinen pieru Saharaan? Palatakseen viihdyttämään niitä muita, mielenkiintoisempia vihreitä palloja sitten kun on paremmin aikaa tai sitten kun tuo tuon pallo on jossain muualla.

Oma palloni kertoi kiinnittäneensä jo jonkin aikaa sitten huomiota siihen, että tietyillä toisilla palloilla näyttää nykyisin olevan aivan oma tahtonsa. Vaikka tilin omistaja – väittämänsä mukaan – haluaisi kuinka kontaktoida joitakin tiettyjä Naamakirjalaisia, oma pallo vastustaa yhteydenottoja ottamalla ritolat heti kun sen omistajan sormet alkavat hakeutua kohti Facebookia, tietokoneen näppäimistoä tai älypuhelimen näyttöä.

Zuckerbergillä on kuulemma sormensa ja algoritminsä pelissä, uskoo ken haluaa.

Silloin kun oma viheriäisesi kertoo huomaneensa olevansa joidenkin pallotuttaviensa 100:n parhaan ystävän listalla sijalla 101, on aika ottaa asia vakavasti. Onhan niin, että niin ihmisten kuin pallojenkin välisten kontaktien pitäisi olla avoimia, rakkaudellisia, positiivisia, kuin molemminpuolisesti palkitseviakin. Kaikki sitä vähempi on pinnallista ja kosmeettista, voisin ilmaista tuon vielä niin paljon brutaalimminkin, mutta jääköön tuo nimenomainen sanavalinta nyt kauniin aamun kunniaksi tekemättä.

Kansalaiset, medborgare, älkäämme antako pallojen – olivat ne minkä värisiä hyvänsä – päättää kenelle milloinkin arvostuksemme, aikamme, ja huomiomme suomme.

Päättäkäämme tuo ihmisinä itse.

IE

Kuva: Oma, nimet keksitty

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *