Itsekkyyden ylistys?

Jatkan tässä blogissani jo useassa aikaisemmassa kirjoituksissani käsittelemääni ”universumi ja yksilö”-pohdintaa. Yläpuolella olevassa Youtube-klipissä on amerikkalaisen puhujan ja henkisen valmentajan Eric Ho:n näkemys siitä, miten universumi suhtautuu hyvään ja pahaan.

Unohdetaan hetkeksi monien uskontojen keskiössä oleva ja niiden määrittelemä perinteinen hyvä – paha  -ajattelu, ja keskitytään tilanteeseen toiminta – tulos puolueettomasti, ilman minkäänlaista asiaan liittyvää moraalista arvolatausta tai nojaamista eri uskontojen pyhiin kirjoituksiin.

Allekirjoittaneen tulkinnan mukaan Eric Ho:n klipin sanoma on summattuna tämä:

Universumille hyvä on aivan saman arvoinen kuin pahakin.

Maailmassa pahat, ilkeät ja ahneet ihmiset saavat tahtonsa läpi ja kaikkinaista runsautta elämäänsä yhtä lailla kuin hyvätkin ihmiset, usein jopa paremmin ja enemmän, sillä universumi ei arvota tekemisten oikeutta tai vääryyttä, vaan palkitsee sen tahdon ja tunteen vahvuuden jolla asioita tehdään.

Eli kylmästi tuloksen näkökulmasta katsottuna, vetovoiman lain mukaisesti hyvää ei tuo moraalisesti oikeassa oleminen, vaan se mihin yksilöllä itsellään on suurin halu ja tahto, oli se sitten yleisen moraalitulkinnan mukaan kuinkakin oikein tai väärin, hyvää tai pahaa. Ihminen itse päättää kumpaa kohti suuntaa.

Jos ihminen tulee elämässään kaikista hyvistä teoistaan ja jakamastaan rakkaudesta huolimatta toistuvasti petetyksi ja kohdelluksi väärin, jonka jälkeen hän päättää muuttaa toimintansa pelkäksi itsekkääksi oman etunsa ajamiseksi, voidaanko häntä syyllistää valinnoistaan, etenkin jos ne jotain kautta tuovat samalla toisten ihmisten pahaksi mieltämiä asioita muille? Universumille tuo on aivan sama (niin kauan kuin Eric Ho:n mukaan ”tasapaino toteutuu”), ja toisetkin voivat halutessaan tehdä omalla kohdallaan aivan saman.

Kylmäävä, joskin toiselta kantilta katsottuna tietyllä tavalla paitsi hykerryttävä, myös syvällistä pohdintaa herättävä näkemys.

Olenko ollut lähes koko elämäni rakkaudessa ja sen kaipuussani eri auktoriteettien harhaanjohtama? (”Kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat.”)

Oman taustani ja kokemusteni kautta voin ymmärtää hyvin sen, jos joku haluaa muuttaa elämänsä  huomattuaan, että kaikki eteenpäin muille ihmisille aiemmassa elämässä annettu hyvä, rakkaus ja toisten huomiointi ei ole tuonut itselle takaisin sitä samaa. Vaikka Eric Ho sanoo klipissä että rakkaus tuo takaisin rakkautta, niin liian monen kohdalla asia ei ole niin.

Jos universumi reagoinnillaan jopa palkitsee itsekkään toiminnan, niin asettaako se kyseenalaiseksi ihmisen halun ja pyrkimyksen toimia moraalisesti oikein?

Mitä mieltä olette? Tulkitsenko Eric Ho:ta väärin? Onko jompi kumpi meistä oikeasti aivan kujalla vai olemmeko molemmat?

Time for a change?

IE

Klippi: Eric Ho / Youtube

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *