Viljami Vipunen

Ol’ miehellä tavoite euroja kerätä,
kerran kuin Wahlroos rikkaana herätä.
Viljami rahansa arvon myös tunnisti,
mökissään pienessä eleli lungisti.
Varakkuus mielessään, valuutan henki,
Viljami mammonan oli vain renki.

”Sijoitusneuvoja Tavara-Erkki,
mikä ois oikea tavaramerkki?
Mihin mun kannattaa killingit satsata,
mitä ei poliisi Suomen voi ratsata?
Osaatko sen mulle tyhmälle tavata,
voittohon liittyvää vihjettä avata?”

”Kysyntä, tarjonta, velkakin oma,
sijoitus, korko, suhdanne soma.
Tarkoitus ole ei rahaa vain säästellä,
voitokses voit sitä liikkeeseen päästellä.
Mulla on sulle nyt huikea ehdotus,
Nordean rahastoon tee mega-panostus!”

Sitoumus, saaminen, tuotanto vinha,
rahan tuon mahti on se liian inha.
Aineeton hyödyke, kourassa hantti,
ostajan maksu, myyjällä pantti.
Viljamin kädessä musta on pekka,
Wahlroosin porholla Sveitsissä Mekka.

Pääoma, oma pää, tyhjää ol’ täynnä,
Erkinkään luulot ei tiedosta käynnä.
Rahastot enää ei voittoa pissi,
Vipusen pohjaan vie tappiohissi.
Ahneella aina on paskainen loppu,
Björnillä, Erkillä Monacoon hoppu.

IE

Kuva: Lolame / Pixabay

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *