Tuhlattavaksi

Mitä merkitsee neljä vuotta elämästä ihmiselle, jolla on niitä jäljellä vielä vähintään 40? Vain kymmenesosa loppuelämästä, niin paljon vielä edessäpäin. Nähtävää, koettavaa. Elettävää.

Toisaalta…

Kuinka paljon merkitsivät ne samat neljä vuotta ihmiselle, jolla on vuosia jäljellä ehkä 20, ehkä vähemmän, kuka tietää? Rikkinäisiä, repaleisia, vuosi vuodelta raihnaisempia. Kellon tikitystä kuunnellen, toivoen sen kiristävän tahtiaan, ottavan loppukirin ennen pysähtymistään viimeistä kertaa.

”Lopeta.”

Kummallekin sama aika, samat vuodet, samat hetket. Osa yhdessä, osa erikseen.

Mutta kuitenkin, eri maailmat.

Toinen tulossa, toinen menossa. Toiselle täynnä lupausta, toinen menettämässä kaiken vähästäänkin.

Tietyillä ihmisillä on aikaa tuhlattavaksi asti ja sen he toden totta tekevät. Itsekkäästi, välinpitämättömästi, ylimielisesti. Pyhää lupaustaan täyttämättä, toista ihmistä huomioimatta.

”Teen mitä haluan.”

Niin teet. Niin teit.

Eräällä oli aikaa tuhlattavaksi, paitsi omaansa, myös toisen.

Minulla ei.

IE

Kuva: Maciej Szewczyk / Pixabay (osa, muokattu)

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *