”Sivun katselut tänään”
Viime perjantain Leijona-tekstini jälkeen viikonloppu jatkui vieläkin mielenkiintoisemmissa merkeissä, kuva eiliseltä sunnuntai-illalta.
Koko viikonlopun ajan kaikkien tekstieni yhteislukijamäärät säilyivät siis ylläolevan kuvan kaltaisina.
Nostattelin tuosta hieman mielipiteiden vaihtoa Facen siviilisivullani, mutta paria kommenttia lukuunottamatta asia ei innostanut sielläkään sen ihmeellisempään keskusteluun. Eräs ystäväni ilmaisi minulle asian omaan suoraviivaiseen tyyliinsä: ”Tykkään ja reagoin kun siltä tuntuu.”
Totta.
Juuri tällä tavalla tämän asian pitää ollakin, se sama mahdollisuus ja oikeus on jokaisella.
Olkoon tämä kertomukseni myös toisaalta opiksi ja ojennukseksi teille oikeillekin bloggareille, etenkin teille uusille, sieltä untuvikommasta päästä.
Se, että teette kirjoittajana paljon töitä kirjoitustenne eteen ja valuttatte niihin kaiken mahdollisen kyyneleistänne sydänvereenne saakka, ei välttämättä maksa itseään takaisin. Tai jos maksaa, se saattaa tehdä sen yllä olevan kuvan suuntaviivojen mukaisesti.
Jotkut vaativat saada luettavakseen ainoastaan happy go lucky-höttöilyä, joskus kovakin totuus ja reaalimaailma saavat väistyä pilvenhattaroiden ja prinsessaunelmien tieltä. Matrixin houkutus ja imu on kova.
Toisaalta jokaisella on kuitenkin myös täysi oikeus kirjoittaa blogissaan täsmälleen mitä haluaa omalla tyylillään ja tekstifraseerauksillaan, niin kauan kun ei syyllisty lainvastaiseen toimintaan. Olkoonkin, että kirjoittajan tapa esittää asioita ei välttämättä niin monia lukijoita hivelisikään, ja tuloksena olisi selvääkin selvempi kohtaanto-ongelma.
Summa summarum, kuivempia kausia epäilemättä tulee kaikille kirjoittajille niin aikaansaannosten kuin arvostuksenkin puolesta, mutta aivan yhtä varmasti myöskin jonain päivänä aurinko taas nousee.
Ja joskus, joku kaunis sielu jossain lukee vielä tämänkin tekstini…😂
IE
Kuva: ihan ikioma
About The Author
BigBo
Add a Comment
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Päätin tuossa itsekin tarkastella tämän kirjoituksesi jälkeen, että mikä vetää omassa blogissani puoleensa. Facebookin kautta lukijakansa on profiloitunut lukemaan kaikkein melankolisimpia kirjoituksiani ja blogit.fi:ssä seksi myy. Tai siis parhaiten lukijoita keräisi sisustus- ja lifestyle-kirjoitukset, mutta eipä tästä tönöstä miksikään design-esimerkiksi olisi 😄
Mutta enpä minä kovinkaan usein mieti sitä, että mikä kerää lukijoita ja mikä ei. Kun löytää jonkinlaisen teeman, punaisen langan, niin siitä tulee joka tapauksessa kirjoitettua. Ja ei se kirjoittaminen joka päivä luonnistu, varsinkin jos elettyä elämää ei ole ehtinyt kertymään tekstien inspiraatioksi.
Kuriositeettina: omalla kohdalla yhden artikkelin jaot FB:ssa ovat muodostaneet tästä kuusta noin 80% kaikesta trafiikista 🤔 Normaaliliikenne näyttäisi tasoittuvan tuosta murto-osaan.
Hei, 🙂
Itselläni tuo hieman tarkempi tekstien "kampaaminen" lähti liikkeelle noista nollapäivistä ja sen pohtimisesta, mikä niihin on voinut vaikuttaa.
Omat kirjoitukset ovat niin ihon alla ja osa omaa itseä, että muut löytävät niistä lukiessaan useinkin erilaisia asioita ja näkökulmia kuin mitä itse tekee – kirjoittaessaan tai edes jälkeenpäinkään.
Niin on muuten ollut itsellänikin, että pari kesäkuista kirjoitusta on vieläkin selvästi lukulistojen kärjessä. Niissä on jotain, mitä ei välttämättä kirjoitusvaiheessa vielä ymmärtänyt, vaikka ne äärettömän vahvoja tunteita jo silloin herättivätkin.
Sivullasi on muuten hieno ja vahva kirjoitus huomisesta Miesten päivästä. Sen läpiluettuani mieleen nousi aika vahvoja näkemyksiä asiaan, kommentoin illasta, kun palaan töistä. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että ikäeromme näkyy selvästi asiaan suhtautumisessa, toisaalta myös erilaiset taustamme nostavat varmasti pintaan eri hieman eri asioita.
Palataan myöhemmin 😀
Kiitokset Mies Vailla Varjoa!