Hys!

Vaikka en kovin usein politiikkaan puutukaan, tällä kertaa siihen on syytä.

Tälläkään kertaa en puhu politiikasta niinkään puoluepolitiikan näkökulmasta, vaan siitä tavasta, jolla uusi feminiinivetoinen hallituksemme on omaa kuvaansa suomalaisten silmissä ensimmäisillä askeleillaan, omalla omituisella tavallaan kirkastanut.

Kyseessä ei ole politiikka eikä puolue. Kyseessä ovat yksittäiset henkilöt ja heidän tapansa toimia – johtaa ja ottaa asioista vastuuta. Tai siis tässä tapauksessa jotain ihan muuta.

Meitä suomalaisia on kautta maailman sivu johdettu omalla esimerkillä ja toiminnalla, joukon edestä.

Tuohon verrattuna tämänkertainen poliitikkojen ja puolueiden vastuunpakoilu- ja välttelyruletti on ollut jotain ennenkuulumatonta. Silloin kun hallituspuolueilla on ollut keskenäänkin erimielisyyttä siitä mitä on tullut mistäkin asiasta päätettyä ja miten edetään, millä on ollut mukamas hiljainen tai äänekäs hyväksyntä, niin miten voidaan kuvitella meidän tavallisten suomalaisten pysyvän kartalla hallituksen milloisissakin aivoituksissa?

Siinä missä Sanna Marinin hallitus olisi voinut näyttää jo aivan alusta lähtien todellista muutosta muutenkin kuin ainoastaan sukupuolijakaumansa tai heistä kirjoitettujen palstamillimetrien kautta, ottaa vastuuta ja näyttää meille tavallisille suomalaisille että voimme luottaa heihin, he ovat epäonnistuneet. Pahasti. Se, että kolmekymppisten naisten naisittamaan hallitukseen voitaisiin luottaa pelkästään siksi, että vetäjinä on nuoria naisia on ajatuksena täysin absurdi. Sukupuoli kun ei ole koskaan osoittanut ihmisen luotettavuuttta – mikä on tullut todistetuksi jo taaperruksen ensimetreillä.

Al-Hol kaikkine juonenkäänteineen on ollut koko draaman kaareltaan surkuhupaisaa seurattavaa, ulkoministerin toiminta eritoten.

Yleensäkin virkamiesten ja -naisten perseillä on helppoa istua tuleen. Jos homma kusee ja Suomeen tuodaan al-Holin kautta tai kaiken tuloksena – suoraan tai epäsuorasti – terrroristiainesta, joka vuodattaa suomalaisten verta omalla maaperällämme, silloin politiikan ja eritoten hallituksen opportunistit ovat epäilemättä kilpaa esittämässä menehtyneiden ja loukkaantuneiden omaisille ja Suomen kansalle surunvalitteluitaan. Silloin, kun vastuun- tai osanotoilla ei ole enää yhtään mitään merkitystä. Sen jälkeen nämä samat poliitikot voivat alkaa kilvan osoitella sormella virkahenkilöitä, jotka ovat päätösten takana olleet. Siinähän oikeus (tjsp) toteutuu…

Kaikista korulauseista ja tiedotusvälineiden hehkutuksesta huolimatta nykyhallituksen moraalinen selkäranka, halu ja kyky toimia ei näytä olevan yhtään kummempi kuin edellisilläkään hallituksilla. Sen ovat kaikenlainen tyhjänpäiväinen venkoilu, kysymyksiin vastaamattomuus, ja jopa sanamuodoiltaan yhtenäisiksi taotut lausunnot todistaneet. Katsotaan sitä mistä näkökulmasta hyvänsä.

Askelkuvioita ja liikkuja eteenpäin on kirjoitettu yhdessä pitkään ja hartaasti, jotta kaikki saadaan laulamaan samasta laulukirjasta ja jopa sanoittamaan esitystään poliittisesti oikein ja korrektisti.

Siinä missä – hävettää nyt tunnustaakin – äänestin kerran Pekka Haavistoa presidentinvaaleissa, en tule tekemään sitä virhettä enää koskaan. Hänen toiminnalleen al-Hol tapauksessa ei ole minkäänlaista perustelua, jolla hän saisi oman toimintansa näyttämään ainakaan itselleni millään tasolla hyväksyttävältä. Moni kansanedustajakin on tuosta näköjään samaa mieltä, he ovat tätä kirjoittaessani viemässä Pekka Haaviston toimintaa tutkittavaksi perustuslakivaliokuntaan, aika näyttää mitä asiasta tulee.

Kaikki asiassa tapahtunut vaikeneminen ja jopa eduskunnassa kansanedustajien kysymyksiin vastaamasta välttäminen kertoo kaiken mitä meidän tarvitsee – hallituksen mielestä – tietää. Se kertoo todellisesta suomalaisten aliarvoimisesta.

Seuraavissa vaaleissa minun presidenttiehdokkaani tulee olemaan aivan toisesta puolueesta ja taustasta kuin viimeksi. Sama koskee jokaista nykyistä hallituspuoluetta. Yksikään niistä tuskin saa ääntäni enää tulevissa vaaleissa.

Luulen, että samanlaiseen päätelmään tulee tämän kaltaisen luokattoman shown jälkeen todella moni suomalainen. Asia täytyy pitää ihmisten muistissa ja keskusteluissa, pysyvästi. Muistuttamassa meitä siitä, kuinka merkityksettömiä rivikansalaiset ja heidän turvallisuutensa maata johtaville ja vallassa oleville ovat.

IE

Kuva: philm / Pixabay

2 Comments

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *