Kuka sinä olet?

Sosiaalinen media – ihana vihattava?

Some ei ole sitä samaa, mitä se oli noin 10 vuotta sitten, ihmiset somessa eivät ole samanlaisia kuin mitä olivat 10 vuotta sitten. Menneitten vuosien, oman tien kulkemisen ja oppimisen mukana oma somepinnani on tietyllä tavalla venynyt, mutta toisaalta lyhentynytkin.

Monet ihmiset, jotka ovat vuosien aikana kuuluneet omaan someheimooni ovat myös muuttuneet.

Kasvaneet ja kehittyneet, jotkut viinin tapaan paremmiksi ja täyteläisemmiksi kypsyen, toiset ehkä elämän kolhuista ja karikkokohdista ilkeytyen ja kyynistyen, niin kuin osittain koen itsellenikin käyneen. Tietyt kadonneet kuvioistani kokonaan.

Mutta toisesta näkökulmasta, voiko sitä kutsua ilkeydeksi, että tietää nyt paremmin kuin koskaan mitä elämässään haluaa tai mitä ei halua? Voiko sitä kutsua ilkeydeksi, että erottautuu joistakin ryhmistä, ihmisistä, tai näkökannoista, joiden ei koe enää resonoivan kanssaan?

Jotain perseilyä on suostunut joskus katsomaan oman itsensäkin ihmetykseksi aivan liian pitkään, toisaalta tiettyjen asioiden ja ihmisten tietää lähtevän seurattavien listalta alta aikayksikön pienestäkin ylimielistelystä, selänkääntämisestä, pinnankiillotuksesta tai holier-than-thou (”MinätiedänkoskaMinätiedän”) alatyylin attityydistä.

Ja hyvä niin, joidenkin ohjaaja-, opettaja- tai näkijä-statuksen itselleen omineiden on ollut hyväkin poistua elämästäni tultuaan liian hyviksi ihmisiksi mukamas korkeampine tietoineen ja satoineen, jotkut jopa tuhansine seuraajineen. Mikään ei ole niin rasittavaa, kuin suuri lauma feikkikannustuksiaan määkiviä somelampaita seuraamassa suurena johtajana tai näkijänä itseään pitävää guru-wannabetä.

Pois se minusta.

Laajemmasta näkökulmasta on myös hyvä ymmärtää, että siinä, missä some oli aiemmin enemmänkin ihmisten oman ilmaisun ja ystävien yhteenliittymisen kanava ja työkalu, se on nyt kehittynyt koko ajan enemmän digitaalisen sodankäynnin taistelutantereeksi, jossa on päällepäsmäröimässä lukemattomia toimijoita omine agendoineen.

Valtiot, sosiaalisen median suuret toimijat, poliitikot, viranomaiset, henkiset ja hengelliset instituutiot, mukana vielä kaiken maailman sirpaleryhmät ja monet yksittäiset ihmiset, kaikkien päämääränä on olla sekoittamassa pakkaa ja vaikuttamassa pieneen ihmiseen, pakottamassa heihin omaa totuuden kaltaista tuotettaan. Sitä, jolla ei useinkaan ole yhtään mitään tekemistä rakkauden, rehellisyyden tai reaalimaailman kanssa.

Kaikki tämä mukamas sanan- ja yksilönvapauden nimissä, joita kumpaakaan ei ole somessa käytännössä olemassa. Sometoimijat päättävät täysin sen, mikä ja kuka näkyy, saa näkyä, missä ja kenelle.

Onko esimerkiksi se mitä somessa, selkäsi takana sinusta kerrotaan totuus, koko totuus ja ainoastaan totuus? Totuus on se, että ainoastaan someseikkailija – sinä itse – tiedät kokonaisuudessaan sen kuka tai mikä olet, tai mitä olet tehnyt.

Kaikki muu on parhaimmillaankin ainoastaan sirpalehöpöttäjien luulopuheita kaiken maailman sometumpuloijien mausteilla.

IE

Kuva: Gerd Altmann / Pixabay