Riittävän hyvä?

Koronan keväisestä kaikkeen elämiseemme soluttautumisesta saakka olemme eläneet aikoja, jolloin monien fyysisen ja henkisen alan terapeuttien ja hoitajien halua ja sitoutumista kanssaihmistensä auttamiseen on testattu niin teoriassa kuin käytännössäkin.

Tilanteen vähän kerrassaan normalisoituessa joistakin heistä on paljastunut puolia, joita ei aikaisempien todella hyvien omien kokemusten ja muiden suosittelijoiden seireeninlaulujen houkuttelemana olisi uskonut.

Itse kirjoitin ehkä myös tätä asiaa intuitiivisesti aavistellen marraskuussa 2019 omassa blogissani Roskapostia seuraavasti:

  ”Ja sekin on totta, että esimerkiksi henkisellä puolella on niin paljon ihmisiä, jotka ovat joskus olleet itselleni hyvinkin läheisiä ihmisinä, jotkut hoitajinakin, mutta joita en enää suin surminkaan hyväksyisi ystävikseni tai suosittelisi kenellekään missään roolissa, henkilökohtaisesti tai edes sosiaalisessa mediassa.

     Puolen valitsemisella on hintansa, eikä hyvyys, oikeudenmukaisuus tai totuus ole koskaan löytynyt kauneudesta tai suosituimmuudesta. Puolen valitsemisessa on näet aina myös se huono asia, että kun yhdelle kumartaa, toiselle pyllistää – sama juttu toimii oikean elämän jatkeena virtuaalisena myös somessa.”

Oikeassa olin silloin kuten valitettavasti nytkin. Läheisin hoitosuhteeni kautta aikojen – ainoa enää olemassa ollut – ajoi rumasti karille kevään ja kesän koronatauon aikana.

Tilanteessa on vedottu hoitajan omiin aseman- ja elämänmuutoksiin ja toisaalta kyseenalaistetttu asiakkaan eli allekirjoittaneen luotettavuus hoitosuhteessa huolimatta siitä, että kaikki oli toiminut hyvässä harmoniassa aivan alusta saakka.

Mikään muu ei voi olla kyseessä kuin savuverho, jonka tarkoitus on yrittää peittää se että jonotuslistalla on parempiakin asiakkaita, joiden pärstäkerroin nyt vain sattuu miellyttämään enemmän ja joiden kanssa on nautittavampaa tehdä yhteistyötä.

Ja kun ylläolevan seurauksena esimerkiksi viivytellään yhteydenottoa ja vastausta lupauksesta huolimatta viikkoja, ei tuota voi tulkita kuin yhdellä tavalla. Vaikka kiire on kaikilla, niin toisaalta muutaman sanan kirjoittaminen esimerkiksi sähköpostiin tai mihin hyvänsä muuhun viestivälineeseen olisi vienyt vain minuutin. Kyse on ollut ainoastaan kontaktoinnin kohteen priorisoinnista tai oikeastaan priorisoinnista alle kaiken arvostelun. Etenkin kun samaan aikaan on mainostettu somessa suureen ääneen hoitojen jatkumista – kaikille muille.

Mitä delikaatimpien fyysisten, inhimillisten ja sielullisten haasteiden kanssa ollaan tekemisissä, sitä tärkeämmäksi tulee asiakkaan kohtaaminen luottamuksella, ymmärtämyksellä ja ennen kaikkea syvällä sydämessä tuntuvalla avoimmuudella ja hyväksynnällä.

Myös se hoitajan näkökulmasta kaikkein merkityksettömin ja vähäarvoisin asiakas on hänkin inhimillinen ihminen omine tunteineen, historioineen, taustoineen ja toiveineen paremmasta. Jos siinä vaiheessa aletaan hakemalla hakea tekosyitä hoitosuhteen torppaamiseen ja rikki repimiseeen, ollaan asiakkaan näkökulmasta hyvin surullisessa tilanteessa.

Luonnollisesti täytyy myöntää, että eri alojen auktoriteeteilla ja tunnetuilla osaajilla ON täysi oikeus ja myös varaa valita asiakkaansa. Oikealla henkilöydellä pärjätään ja arvostetut asiakkaat saavat kaiken tarvitsemansa avun ja tuen.

Hyvä heille.

Vaan ei meille.

Muille.

IE

Kuva: PhilM / Pixabay (muokattu)

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *