Vuohi vai lammas?

Kristillisen uskon mukaan lopun aikojen lähestyessä meidät ihmiset tullaan jakamaan vuohiin ja lampaisiin, toiset meistä pelastetaan ja toiset joutuvat kadotukseen, ikuiseen eroon luojasta.

Oi sinä musta-valkoinen dualismi, rakkaani, armaiseni! Sinä, joka teet ihmisten elämästä ja kaiken ryhmiin jakamisesta, rakkaudesta ja rakkaudettomuudesta niin paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa. Vai teetkö sittenkään?

Elämme juuri nyt ympäri maailmaa aikoja, jolloin vastakkainasettelu, kyseenalaistaminen ja toisella tavalla ajattelevien, näkevien tai tuntevien tylyttäminen elää huippukauttaan. Liian usein on olemassa ainoastaan ”he, nuo toiset, pahikset” ja ”me, rakkauden, hyvyyden, valon ja oikeudenmukaisuuden airueet”.

Vuohet ja lampaat.

Kumpaan ryhmään sinä itse omassa mielessäsi kuulut?

Asiallinen kysymys, jolla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Jaottelu on turhaa, sillä lampaittenkin joukossa on niitä, joissa on mukana myös aika annos vuohiutta ja vuohien joukossa niitä, jotka ovat toimintansa ja sydämensä puolesta enemmän lampaita.

Viiteryhmämme eli lähimmät ihmisemme omine valintoine ja linjanvetoineen osoittavat tuon meille joskus kipeästikin ja siinä mielessä vanha sananlasku Ystävistään ihminen tunnetaan on aina ajankohtainen ja juuri nyt enemmän totta kuin koskaan. Ei tarvitse olla ennustaja pystyäkseen sanomaan, että poikkeukselliset ajat ja elämänkriisit selventävät meille joskus karustikin arvomme elämämme ihmisille.

On niitä, joiden kanssa ystävyys ja yhteydet säilyvät ja ehkä jopa paranevat, ja toisaalta niitä, jotka vaikenevat, kääntävät selkänsä ja kumartavat tuhannelle muulle (virtuaali)ystävälleen pyllistäen samalla iloisesti pian entisen ystävänsä suuntaan.

Ihmissuhteissa asiat ovat käytännössä aina juuri niin kuin miltä ne näyttävät.

Linjanmuutoksesta puhuttaessa, toisaalta viime aikoina myös tietyt henkisen ja hengellisen puolen poikkitieteilijät ja monitaiturit ovat tehneet omalla kohdallaan mielenkiintoisia linjanvetoja. Jotkut siirtyen lähemmäksi sydäntään ja itseään, toiset ovat taas hurmahenkistyneet kaikenkarvaisista salaliittoteorioista, joita sitten on julistettu maailmalle kurkku suorana kaikista mahdollisista tuuteista, lähdekritiikki ja taustojen esiin kaivaminen täysin unohtaen.

Nimiä mainitsematta, esimerkiksi eräs korkealle aikanaan arvostamani astrologi on hypännyt omissa näkemyksissään salaliittoteoreetikkojen kelkkaan, enkä ole varmaan ainoa, joka katselee tuollaista ihmetellen ja kyseenalaistaen, etenkin kun tuo on vaikuttanut hänen tuotoksiinsa ja aikaansaannoksiinsa viime aikoina hyvin paljon.

Jos ja kun omia huomioita ja maailmantapahtumia yleensäkin perustellaan yhtään kyseenalaistamatta viittaamalla salaliittoteoreetikkojen paljon käyttämiin nettisaitteihin (esimerkiksi Bitchute) ja niiden teksteihin, ollaan aika mielenkiintoisessa tilanteessa. Mistä tietää varmasti, onko mikäkin uutinen tai tiedonmurunen tarua vai totta, vuohi vai lammas?

Ei mistään, mutta mahdollisimman laajan näkemyksen ja eri näkökulmien kuulemisesta ei ole asiassa mitään haittaa, päin vastoin. Pelkästään toista puolta uskoessa mennään pöpelikköön ja vauhdilla.

Toisaalta mielen- ja sielunrauhansa taatakseen ihminen nukkuu yönsä paljon paremmin ja rauhallisemmin, kun sulkee silmänsä ja korvansa kaikelta besserwisseröinniltä, mihinkään perustumattomalta ylimielistelyltä, suurilta shokkiotsikoilta tai suoranaisilta valheilta.

Pelkästään omaa sydäntään kuunnellen.

IE

Kuva:  Mabel Amber / Pixabay