O tempora, o mores…


Maailma on. Valitettavasti.

Tuskin mitenkään muuten voin tätä yleistä maailman tilaa koskevaa jeesusteluani aloittaa.

Suunnatkaamme ensin yhdessä katseemme rauhan asioihin.

Yhtenä tämän vuoden Nobelin rauhanpalkintoehdokkaana oli erään läntisen suurvallan presidentti, fake newsiä jokaiseen hänestä esiin tuotuun uutiseen kailottava ignoramus, jonka itsevaltaisuus, toiminnan tempoilevuus ja epäluotettavuus sekä sekopäiset seuraajat ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan maalleen niin sisäisesti kuin kansainvälisestikin rajattomasti ongelmia ja otatuksia tuleville vuosille, luultavasti vuosikymmenillekin.

Neljässä vuodessa hänen maassaan on tuhottu useamman sukupolven työ ja kadotettu lähes kaikki maan aikaisemmasta kansainvälisestä maineesta, jättionnittelut siitä aikaansaavalle rauhan ykkösketjulaisellemme. Sama kaikelle muulle, kunhan pörssi kiittää…

Ja eräs tunnettu suomalainen EU-poliitikko on tunnustanut julkisesti kirjoittaneensa jo nyt Nobel-säätiölle ja ehdottaneensa samalle epatolle samaa palkintoa myös ensi vuodelle. Rauhaa pukkaa joka reiästä.

Siinä meni yksi potentiaalinen presidenttiehdokas Suomen seuraavissa presidentinvaaleissa, samalla oven avauksella meni hänen puolueensakin. Kiitos ja hyvästi.

Mikä perkele tätä maailmaa ja sen kansalaisia vaivaa?

Jatketaan vielä hetki keskinäisen hyväksymisen ja yhteisymmärryksen asialla.

Yhtenä Nobelin rauhanpalkintoehdokkaana tänä vuonna oli myös nuori ilmastoaktiivisti, jonka mielestä me vanhemmat sukupolvet olemme ainoita todellisia vihollisia ja syypäitä siihen, että hänen lapsuutensa ja nuoruutensa on mennyt täysin vituiksi. Kun hän noin paatoksella asian ääneen toteaa, sen täytyy olla absoluuttinen totuus.

Toinen syy saattaa olla, että hän syntyi Ruotsiin, jonka lasitalosta on ollut perinteisesti helppo heitellä kiviä kaikkien heidän mielestään väärällä tavalla ajattelevien niskaan. Koko meidän muun maailman.

Ja meillä Suomessa taas on nykyisin tehty oma taiteenlajinsa omiin muroihin kusemisesta, syyllistäen tarkoitushakuisesti jokaisesta maapallon ongelmasta vain ja ainoastaan meitä suomalaisia ja olemassaolomme perisyntiä, jota meidän pitäisi katua ja anoa nöyrästi anteeksi koko muulta maailmalta.

Ekohihhulointi ja syyllistäminen jyräävät, Suomessa hengittäminenkin on kuolemansynti. Pelkällä suomalaisten esimerkillä, päätöksellä ja mahtikäskyllä koko maailma pelastuu, uskokaa se. Kyllä nämä itsensä kaikkien alojen erikoisasiantuntijoiksi julistavat viher-besserwisserit tietävät.

Siinä eivät nimittäin reilusti yli miljardin asukkaan Kiinan tai Intian, tai toisaalta jenkkien ja venäläisten tekemiset merkitse globaalisti yhtikäs mitään, kun pieni ja sisukas Suomi ratkaisee koko koronaisen pallomme kaikki ongelmat ensimmäisestä viimeiseen silmät kiinni ja molemmat kädet selän taakse sidottuna.

Vääntäytymällä solmulle kaikkien muiden vaatimusten edessä.

Tällaisessa maailmassa elämme, oi aikoja, oi tapoja.

IE

Kuva: Aiheeseen sopiva meemi jostain netin syvyyksistä.

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *