Tili tuli, tili meni

Kuten eräässä aikaisemmassa blogissani kerroin, oli tarkoituksenani tehdä tammikuun 2021 lopussa yhdensuuntaissiirto vanhasta blogistani uuteen blogiin, jossa olisin lähtenyt täysin puhtaalta pöydältä.

Sitä varten loin Facebookiin uuden kirjoittajatilin ja kirjoittajasivun, samoin tein Bloggeriin uuden tilin Analytics-linkkeineen.

Törmäsin siirtymisvalmisteluissani kuitenkin ihmeellisiin ongelmiin, joita voi selittää ainoastaan palveluntarjoajan ylimielisyys yhdistettynä automaattivalvontaan.

Lisätessäni ensimmäisten päivien aikana tillleni pari linkkiä uusiin blogeihini, Facebook otti minut hampaisiinsa ja poisti linkkini sivultani minulta lupaa kyselemättä. Huomasin niiden vain yksinkertaisesti kadonneen.

Jotain piti keksiä, joten vaihdoin blogini osoitetta ja yritin lisätä tekstilinkkini uudelleen. Facebook kuitenkin antoi ilmoituksen, että linkin osoite oli syyllistynyt roskapostauksiin, jättäen linkkini julkaisematta. Huomioiden, että kyseessä oli aivan uusi osoite josta en ollut linkittänyt koskaan mitään ennen sitä, ei ilmoitus voinut olla enemmän perseellään.

Kun testasin lopuksi kahden tekstilinkkini julkaisemista sivullani kuvakaappauksina, nekin katosivat hiljaisesti parin päivän sisään jälkiä jättämättä. Sivun laatu-tietosivulla minulle irvaili teksti joka kertoi: ”Sivullasi ei ole rajoituksia eikä rikkomuksia.”

No shit Sherlock.

Siinä vaiheessa, perseilyyn kyllästyneenä ja pitkän pohtimisen jälkeen päätin poistaa uuden tilini ja sivuni. Mitä hyötyä olisi uudesta bloggaajatilistäni, jota en olisi voinut käyttää tiedottamiseen uusista teksteistäni. Aivan, ei yhtikäs mitään.

Olen ollut mukana Facessa lähes päivälleen 10 vuotta, joten kaikenlaista on siellä tullut nähtyä, koettua ja kohdattua. Pluspuolella on ollut paljon upeita ihmiskontakteja, toisaalta näin ylimielistä mustalistailua ja omankädenoikeutta firman puolelta en ollut todistanut kuitenkaan ennen tätä.

Miten monen facebookkaajan tilit, joilla on vuosien aikana postattu tuhansia kissa- ja koiravideolinkkejä sinne sun tänne ympäri laajaa internettiä eivät ole Facebookin mielestä roskapostaamista, kun taas aivan vastikään luotu uusi tili, jolla on julkaistu 2 (kyllä, kaksi) blogilinkkiä on sitä?

Kuinkahan monta miljardia tiliä Facebookissa on yleensäkin tällä hetkellä olemassa? Käytännössä tuollaista tilimäärää ja niiden sisältöä ei ihmissilmä pysty valvomaan, siksi on otettava käyttöön kovemmat keinot, automaattitarkkailu ja keinoäly. Äly…? Ah, mikä ihana tekosyy.

Epäilen, että asiassa on käynyt niin, kuten monta kertaa aiemminkin mukamas hyvät mielessä. Facebookin lisättyä somemaailmantilanteen takia automaattista tarkkailua löytyy myös niin sanottuja vääriä positiivisia, eli tilejä, jotka blokataan väärästä syystä tai kokonaan ilman syytä.

Ja kun koneellinen automaatio sitten mustalistaa jonkun kaukoidän vittuuntuneen ohjelmoijan aamukrapulaisen päähänpälkähdyksen ja koodiharrastelun tuloksena jonkin tilin, esimerkiksi minun tilini, on sitä mahdotonta saada palautettua taas hyväksyttyihin ja toimiviin missään järkevässä ajassa.

Facea ei kiinnosta vastailla kenellekään yhtään mitään, käyttäjien palautteenantomahdollisuudet on typistetty olemattomiin. Parhaimmassakin tapauksessa on tuloksena automatisoitu, mitäänsanomaton, esitettyyn kysymykseen mitenkään liittymätön muutaman sanan valmis vastaustekstipohja. Toisaalta samaa höpö-höpötyyliä edustavat Naamakirjan edustajat myös kaikissa julkisissa haastatteluissa, joten mikään ei yllätä.

Tällaisissa tilanteissa vihaan Naamakirjan kasvottomuutta, automatisoitua autoritäärisyyttä, selänkääntämistä ja suoranaista käyttäjille vittuilua.

Toisaalta silloin kun firma on yleismaailmallisesti niin rikas, suuri ja mahtava, että sen ei tarvitse välittää siitä mitä ihmiset ajattelevat, ollaan trumppilaisuuden ytimessä. Kun perse on tarpeeksi iso, ei tarvitse välittää siitä kenen päälle sillä istuu.

Kunhan vaan istuu.

IE

Kuva: Gerd Altmann / Pixabay