Oman elämänsä Saapasjalkakissa
Suurin osa meistä muistaa varmasti lapsena kuulemansa sadun Saapasjalkakissasta.
Siinähän nuoren miehen isältään perinnöksi saama pieni musta kissa muuttaa hänen elämänsä täysin.
Sadun alussa poika on ensin saamaansa perintöön täysin myrtynyt kun hänen vanhemmat veljensä saavat perinnökseen isänsä talon ja myllyn, kunnes kissasta tulee esiin aivan uusia kykyjä ja kaikki pojan elämässä kääntyy täysin päälaelleen. Osaton poika saa loppujen lopuksi itselleen prinsessan ja puoli valtakuntaa. Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Mikä on sadun syvin olemus, ajatus, mikä sen opetus?
Onko kyseessä ainoastaan lapsille tarkoitettu turha tarina, uskottelu maailman kauneudesta ja oikeudenmukaisuudesta vai jonkin kissoja ihailleen keskiaikaisen tarinamaakarin sen aikainen propagandapläjäys erään lemmikkilajin suosion nostamiseksi?
Ehkä osaltaan hieman kumpaakin.
Tarinan taustalla, sen perustana on kuitenkin myös ajatus ja unelma siitä, että käytännössä tyhjin käsin, kuulemansa todeksi uskomalla ja toisen apuun luottamalla voi nousta tunnettuvuuteen, valtaan ja saada elämässään kaiken sen mitä haluaa, prinsessaa ja valtakuntaa myöten.
Itsensäkehittämisgenren perinteisintä sanastoa ja mentaalikuvastoa, siis. Tuollainen kielikikkailu hallittiin selvästikin jo keskiajalla, eli mistään uudesta keksinnöstä ei ole kyse.
Totuus on kuitenkin ollut aina, kautta aikojen se, että meidän itsemme täytyy tehdä itsestämme sitä, mitä omissa unelmissamme ja toiveissamme kaikkein eniten haluamme.
Pelkällä kiitoksella eläviä ulkoisia vaikuttajia, Saapasjalkakissoja, siinä missä myöskään toisaalta muitakaan proverbiaalisella yleisnimellä kutsuttuja ilmaisia lounaita ei ole olemassa.
Tavalla taikka toisella maksat aina ulkomaailmalle ja muille ihmisille aivan kaikesta, mitä he tiellesi ja tueksesi tuovat.
Ollakseen vapaa ja riippumaton jokaisen meistä on oltava itse oman elämänsä suunnittelija, mahdollistaja, toteuttaja, sen moottori.
Oman elämänsä Saapasjalkakissa.
IE
Kuva: Heidi Pantsar / Heidin Mummola (kuvaa käytetty ottajan luvalla, sydämellinen kiitos Heidi! 💓)
About The Author
BigBo
Add a Comment
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Kirjoituksesi kuljetti minut miettimään sitä, miten tärkeää onkaan kiittää kaikesta saamastaan hyvästä ihmisiä ja Jumalaa. Siitä kasvaa vähitellen kiittämään myös kaikesta ikävästä. Vaikkei sanoittaisikaan tätä ikävyyksiä tuoneille ihmisille, mutta kiittäisi mielessään sitten, kun on siihen valmis. Tällä tavoin vapauttaa itsensä kohtaamistaan vääryyksistä anteeksiannon ja armon kautta.
Tämä muistutukseksi lähinnä itselleni näinä aikoina.
Sinua kiitän kaikesta hyvästä, mitä olet minulle antanut monina vuosina. Palautukoon se luoksesi monenlaisena hyvänä. Nyt ja ikuisesti.
Sydämellinen kiitos myös itsellesi Tiina Maria! <3
Näiden vuosien aikana olemme tosiaan saaneet käsitellä yhdessä moninaisia asioita ja ilmiöitä, kauttasi ja mukanasi olen esimerkiksi oppinut tuntemaan ihmiselämää myös suurissa jatkuvissa terveyshaasteissa elävien ihmisten näkökulmasta – asia johon moni "rivikansalainen" ei normielämässään useinkaan törmää.
Tiina Maria,suuri kiitos siitä että olet. Toivottavasti saamme ruotia ihmiselon ihanuuksia ja kurjuuksia vielä pitkään tästä eteenpäinkin! <3
Vaikka yhden Saapasjalkakissan ilmestyminen elämään ei olekaan realistinen ajatus, voimme kaikki olla toisillemme saapasjalkakissoja ja ojentaa auttavan kätemme silloin, kun toinen sitä tarvitsee. Hoitaa saapasjalkakissan virkaa hetkittäin toinen toistemme elämissä. Ehkä saapasjalkakissa ei niinkään ole persoona, vaan toiminta. Tehdä saapasjalkakissat? Voisitko saapasjalkakissata mua hetken tässä asiassa? 😉
Ehdottomasti! 😉 Ajatus meidän kaikkien toimimisesta toisillemme saapasjalkakissan roolissa sitä tarvittaessa on kaunis.
Kuitenkin suurta osaa tämän pallon tallaajista tuo ei selvästikään kiehdo (niitä, joiden ajatusmaailma on nurinkurisesti mallia: "aina on autuaampi ottaa, ei antaa"), mutta olkaamme me, joilla on sydän vielä paikallaan saapasjalkakissoja toisillemme.
Ja aivan samaan tapaan, toivottavasti me kaikki "harrastelijakissat" löydämme myös oman/omat saapasjalkakissamme niitä kipeimmin tarvitessamme.