Contact

Elämässä tulee vastaan tilanteita, joissa jokin jo kauan sitten kadonneeksi luultu pintautuu uudelleen pitkien aikojen, jopa vuosien jälkeen.

Omalla kohdallani tuo tapahtui taas kerran viime viikolla, sen saman kauniin sielunpuolikkaani kanssa, joka on ollut vastinparinani niin usein aikaisemminkin. Tilanteen ja tapauksen yksityiskohtiin en luonnollisestikaan tässä tekstissäni mene, ne jääkööt vain meidän kahden välisiksi.

Tuo yhteydenotto ja siitä syntynyt ajatustenvaihto nostivat itsessäni pintaan paitsi kysymyksiä myös kipeitä tunteita ja tuntoja, kokemuksia ja muistoja vuosien ajalta, vuosien takaa. Niitä, jotka rikkoivat sydäntä syvältä.

Tiedän omalta kohdaltani etten pystyisi enää tässä elämässä palaamaan siihen samaan aiempaan tilanteeseen, samanlaiseen yksipuoliseen yhteyteen, josta olen vuosien aikana lukuisia kertoja kirjoittanut. Samanlaiseen energioiden epäsuhtaan, tunteiden, niiden antamisen ja vastaanottamisen epätasapainotilaan.

Siihen, jossa ainoastaan toisen osapuolen tahto ja päätökset merkitsevät ja toinen joutuu elämään niiden mukaan kosketuksen kerjäläisenä, erossa kaikesta läheisyydestä, hyväksytyksi ja tunnustetuksi tulemisesta.

Tilanteen muuttamiseen olisi aikanaan vaadittu (tai toisaalta vaaditaan sitä todella haluttaessa vieläkin) täydellinen toimintatavan muutos häneltä. ”Show me, don’t tell me” olisi ollut paikallaan jo vuosikausia sitten, sisällyksettömillä sanoilla kun ei pyhää lupausta lunasteta eikä sydämen muotoista syväjäälohkaretta sulateta.

Ehkä tuolta pohjalta oletettavampaa on, että tämän elämän jäätynyt konfliktimme jää tämän elämän osalta lopullisesti pakastimeen, sydämeni viereen.

Ja toisesta näkökulmasta, niin helppoa kuin irtipäästämisestä on kirjoittaa, on sen toteuttaminen käytännön elämässä kokonaan toinen juttu. Tiedän sen, koska en ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Mutta ehkä, vihdoinkin, tällä kertaa eron tekeminen onnistuu, ehkä tällä kertaa tulemme molemmat omillamme ja erillämme autuaiksi vahvoista keskinäisistä energioistamme huolimatta. Aika näyttää.

Sen kuitenkin tiedän, että seuraavassa yhteisessä elämässämme kaikki toistuu taas uudelleen.

Niissä rooleissa, niissä ihmisen muotoisissa muoteissa, joihin universumi päättää meidän inhimillisen herkkyytemme ja sielumme kauneuden sillä kertaa valaa.

IE

Kuva: Peggy & Marco Lachmann-Anke / Pixabay

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.