Profeetta omalla maallaan

Ei ole kukaan profeetta omalla maallaan, nemo propheta in patria sua.

Näin sanoo kautta maailman tunnettu, isosta kirjastakin löytyvä vuosituhansia vanha sananlasku. Ja kuinka totta se onkaan.

Selkosuomeksihan tuo tarkoittaa sitä, että riippumatta siitä kuinka huomioitu, nähty tai kuultu olet laajemmissa piireissä, niin omiesi keskuudessa olet ihmeellisine teksteinesi ja outoine juttuinesi se samanlainen, tavallistakin tavallisempi laiskanpulskea näppämistöhiplaaja kuin mitä olet heille aina ollut, sellainen millaisena he ovat oppineet sinut yhteisyytenne alussa tuntemaan.

Mitä minuun tulee, ilmeisesti se historiassa niin moneen kertaan soimaamani (jos joskus kyseenalaistamanikin) Naamakirja/Insta-algorytmia vaivaa maailmaani vieläkin, kun omista FB:ssä/IG:ssä kirjoittajatiliäni seuraavista tai tykänneistä tekstini huomioi teksti toisensa jälkeen maksimissaankin vain noin neljännes. Kun heidän kokonaismääränsäkin on jo lähtökohtaisesti aika pieni, on lopputulos kysymyksiä herättävä.

Kuinka moni heistä jotka minua ovat joskus seuranneet tai tuotoksistani tykkäilleet seuraavat vieläkin ja ketkä ovat aivan oikeasti tai jopa aktiivisesti unohtaneet?

Naureskeleeko herra Naamakirja pitkää partaansa jossain nurkan takana peitellessään juttuni ja jälkeni lähes kaikkien minut joskus tunteneiden somekanavissa? Joka tapauksessa hän on tehnyt erittäin onnistuneesti kattavaa pyyhekumitusta vaikenijaryhmän, niiden 75%:n kohdalla.

Toisaalta Blogit.fi-ryhmässäni olin vielä toissa viikon sijalla 6, joka on muistini mukaan sama kuin koko kirjoittajahistoriani korkein sijoitus. Joku jossain siis kaikesta huolimatta lukee.

Arvostan sydämestäni kaikkia teitä uskollisista uskollisimpia ystäviäni, jotka jaksatte kirjoituksesta toiseen huomioida minua ja peukuttaa aikaansaannoksiani niin Naamakirjassa kuin Instassakin. Olette aarteita!

Kiitos ja kumarrus,

IE

Kuva: Stefan Keller / Pixabay