Kielipuoli

En minä mitään kirjoittaa osaa, en kahta sanaa toisiinsa liittää, en peräkkäin lauseita laittaa niin että muut siitä mitään ymmärtäisivät, en osaa suomen sanaa, en sanaa minkään kielen, en tunne klassista kirjallisuutta, en Päätalon pihkanmakuisia muisteloita, Koskenniemen isänmaallisuutta, en Saima Harmajan elämäntuskaa, Salman Rushdien saatanallisia säkeitä, en Jane Austenin täsmällistä aikalaiskuvausta, Timo K. Mukan sydäntä särkevää ahdistusta, en tunne lukijoitteni aivoituksia, en haluja, en toiveita, en pelkoja, en ymmärrä sanojen pikkuriikkisiä eroja, en pysty antautumaan kielen diktatuurille, heittämään henkistä käsijarruani helvettiin, ejakuloimaan sekopäistä sielunmaisemaani estottomasti maailman silmille, en ymmärrä lauseenvastikkeita, päälauseita, sivulauseita, välimerkkejä, en isoja kirjaimia, pieniä kirjaimia, en ajatusviivoja, en kappalejakoja, en lauseiden rytmiä, en osaa kirjoittaa tarinoihini kiinnostavaa juonta, en ymmärrä aikamuotoja, en sijamuotoja, en käsitä sanojen rakennetta, en onomatopoetiikan oikopolkuja, en osaa virittää lukijani mielenkiintoa, rakentaa maukasta juonta, herättää positiivisia tunteita, en tehdä itseäni lukijoille tykö, mutta kaikesta esille tuomastani huolimatta hipelöin tekstihiprakassa näppäimistöä päivästä toiseen, viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen, vuodesta toiseen niin kuin apina herkkuautomaattia makupalaa siitä ulos houkutellessaan…

IE

Kuva: Peter Fischer / Pixabay

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.