Oskari Olematon

Tiedän, olen ollut hiljaa pitkään. Omasta mielestänikin aivan liian pitkään.

Hiljaisuuteni ei ole kuitenkaan ollut tarkoituksellista, vaan käytännössä se on pintautunut viime vuoden loppupuolella kertomieni elämänmuutosten alkaessa vaikuttaa elämiseeni ja olemiseeni. Siihen mitä olen, siihen mitä on.

Tekstissäni Mieleni minun tekevi vihjaamani kotilokaation väliaikainen vaihtuminen on siis nyt realismia, sleeping dogs and all that jazz… Nyt vaikutan siis ”jossain aivan muualla” kuin missä olen aiemmin asustellut viimeisen reilun 20 vuotta.

Viime vuoden keväällä luovuin omanimisestä Facebook-tilistäni.

Koin silloin, että yli 10 sometusvuoden ja koko hommaan leipääntymisen jälkeen oli paikallaan vetäytyä omiin oloihinsa lataamaan akkujaan, keksimään itseään uudelleen ja ennen kaikkea potkimaan oman kirjoittajapuolensa hanuriin hieman lisää vauhtia.

Muutaman kuukauden kokemuksella on ollut mielenkiintoista huomata, kuinka monelle entiselle rinnalla mukana kulkevaksi luulemalleen ihmiselle ei enää ole olemassa, huolimatta siitä että kirjoittajana Facen IE-kirjoittajasivuni on ollut olemassa vuodesta 2019 asti ja vastaava Instagram-tilikin viime kesästä lähtien.

Monelle olen muuttunut Oskari Olemattomaksi, nimen kaikissa merkityksissä.

Yksi blogiurani alussa omaksumistani perusajatuksista on ollut julkaista uutta materiaalia tasaisin väliajoin, niin että lukijat pysyvät kiinnostuneina ajoittaisella herättelyllä kuten aikanaan Pavlovkin stimuloi kuolaavia koirakokelaitaan. Pidempien taukojen jälkeen sitä huomaa usein, että olisi pitänyt herätellä paljon enemmän, paljon useammin ja paljon voimakkaammin.

Kiitokset kaikille teille, jotka olitte joskus mukana ja ennen kaikkea sydämellinen kiitos teille harvoille upeuksille, jotka olette mukana vieläkin.

IE

Kuva: Nan Greenly / Pixabay (alkuperäinen kuva rajattu)

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.