I cheese love?

Moni henkisissä kuvioissa mukana oleva piiloutuu henkisyytensä taakse, tekee henkisyydestä itselleen kauniin viitan jonka suojissa on hyvä patsastella omaa ihmisyyttään ja erinomaisuuttaan muulle maailmalle.
Kuinka moni heistä rakentaa julkikuvansa feikkiydelle, sen kuvan, jolla keräillään satoja ja joskus jopa tuhansia ihailevia kavereita ja seuraajia eri somekanavissa?
Palailtuani lähes vuoden tauon jälkeen takaisin Faceen omalla nimelläni, edessäni oli monenlaisia perusjuttuja. Esimerkiksi tiliä uudelleen nollapisteestä luodessani Face lähti parittamaan eli kaveri-ehdottelemaan itselleni ”Ihmisiä jotka saatat tuntea” -listan kautta monia henkilöitä, jotka ovat mukana henkisyyden eri kuvioissa. Jo vuosien takaa nimeltä tuttuja, osa toiminnaltaan, monet kasvokkainkin. Valitettavasti, täytyy sanoa.
Sen verran kiinnosti kuitenkin hieman katsella ympärilleen, että silmään tarttui monen kohdalla se, että heidän profiilikuvassaan, elämänkerroissaan ja julkaisuissaan oli viljelty kaikenlaista höttöhenkisyyteen liittyvää tyhjää jargonia malliin ”I choose love”. Ihanko totta…
Rehellinen, todellinen henkisyys ei piiloudu turhuuksien ja latteuksien taakse, se ei esitä toisille olevansa muita parempi, kauniimpi tai täydellisempi.
Se ottaa oikeassa elämässä, niin virtuaalisesti kuin etenkin kasvokkain kohdatessaan, kaikki kanssaihmiset vastaan samanarvoisina, arvostaa heitä samanlaisina kauniina sieluina kuin millaisina he itse itseään pitävät.
Sisuskaluja vääntää, kun näkee esimerkiksi Facessa tuota höpöhöpö-jargonia niiltä ihmisiltä, jotka ovat aina uskotelleet maailmalle olevansa parempia, ”korkeampiviritteisempiä” ja henkisempiä kuin muut. Etenkin kun vuosien aikana eri kokoontumisissa, tilanteissa ja tapaamisissa oppi tietämään ja tuntemaan monia heistä henkilökohtaisesti ja ymmärsi miten heikolla käytännön tasolla näillä pinnallikoilla on aina ollut kanssaihmisten todellinen arvostaminen, vastaanottaminen, hyväksyminen ja rakastaminen.
Vanhaa sananlaskua mukaillen, ei feikki feikin silmää noki.
Minä näen teissä kaikissa sen, mitä te ette uskalla itsessänne, saati toisissa kaltaisissanne tunnistaa ja tunnustaa.
Minä nostan kissan pöydälle silloin kun aihetta on, joten se kertokoon kaiken siitä, mikä ja mitä minä olen. Totta, itsekin toki aidosti monessa epäonnistunut, huono ihminen, mutta kaikessa rumuudessani ja huonoudessani olen kuitenkin aidompi ja rehellisempi kuin kaikki te itseänne ja toisianne somessa ja elävänä julkisesti kehuskelevat kauniit tyhjiöt.
Siinähän jatkatte – silmät kiinni – henkistä työtänne.
”I cheese love”.
IE
Kuva: H. B. / Pixabay