Ilon päivä

”Siirrä tunteesi sivuun, mieti tilannettani järjellä!”

Näkökulmasta ja lopputulostavoitteesta riippuen joko pahin tai paras tapa niittää maahan herkkä ihminen, jolle tunteet tulevat aina ensin.

Tosi asiassa ihmissuhteissa ja niistä puhuttaessa tunteita ei voi koskaan unohtaa tai sivuuttaa, olkoonkin, että kylmä reaalimaailma ajallisine rajoitteineen ja aikaansaamisvaatimuksineen asettaa meille kovia vaatimuksia sille, mitä ehdimme aikayksikössä tehdä tai keitä elämäämme mahtuu.

Tähän törmäsin yllättävältä taholta, kun itselleni tarjottiin vuosia sitten osaa erään tärkeän ihmiseni elokuvassa nimeltään Elämä. Tuossa elokuvassa päädyin statistiksi, vaikka alunperin roolikseni oli hänen kanssaan yhdessä sovittu jotain aivan muuta.

Tulin loppujen lopuksi myös hänen niittämäkseen, koska halusin olla hänen elokuvassaan juuri sitä mistä olimme sopineet ja kohtasin hänet asiasta suoraan, rehellisesti.

”Olet niin väärässä kaikessa, et ole statisti, olet tärkeässä osassa.”

Tiesin hyvin tuon olevan pelkkä kiertoilmaus, kaasuvalotus. Sanakyhäelmä, joka antoi ymmärtää, mutta ei ymmärtänyt antaa. Sama taktiikka, johon olin törmännyt vuosien aikana eri tilanteissa niin usein aikaisemminkin.

Kun halutaan välttää kylmää valehtelemista, käytetään sanaa tai sateenvarjokäsitettä, joka antaa sanojalleen niin paljon tulkinnan ja liikkumisen varaa, että hänelle jää tilaa kiemurrella irti tilanteesta kuin tilanteesta. Vaikka tuon toki kirjoittajana tiesin ja tunnistin, niin sydämeni ei asiaa ymmärtänyt. Se halusi vain rakastaa, luottaa.

Sama koski välillämme aina ja vieläkin leimallisemmin sanaa rakkaus lukemattomine, vähemmän merkityksellisine vivahteineen ja alalajeineen, joita hän yritti minulle aina tarjota itselleni ylivoimaisesti tärkeimmän rakkauden kielen, fyysisyyden, läheisyyden ja kosketuksen sijasta. Mutta eihän toki minuun sitä kaikkein kauneinta ja arvokkainta tuhlattu.

Sillä pihan rapalätäköllä jolla hän päätti minua, hänen elokuvassaan ”tärkeässä osassa olevaa” kaikki nämä vuodet juottaa, ei pääosanäyttelijöitä näkynyt. Hän kutsui heidät kaikki aina suoraan kotiinsa, vieraikseen, nauttimaan hänen parhaista antimistaan.

Elän sydämessäni hänen elokuvaansa vielä nytkin, vuosien jälkeen, vaikka roolitukseni uudelleentarkastelu typisti minut jo aikoja sitten pelkäksi väärinkirjoitetuksi avustajanimeksi elokuvan lopputeksteihin.

Sillä toivomallasi, odottamallasi hetkellä kun sinä saat tahtosi läpi, silloin kun minä – sieluni syvyyksiä myöten tunneihminen – onnistun monien epäonnistuneiden yritysteni jälkeen viiltämään arpeutuneesta sydämestäni irti kaiken rakkauteni ja kaipuuni sinuun, meistä kahdesta tulee toisillemme lopullisesti vieraita. Kuin emme olisi koskaan kohdanneetkaan.

Minulle se on tämänkertaisen yhteisen elämämme kovin päätös, tuskallisin, lopullisin onnistuminen.

Kerran tuo sinulle kaunein aamu valkenee, vapauttaen meidät molemmat. Sinut minusta, minut elokuvastasi.

Juhlan aihe sinulle ja todellisille päähenkilöillesi. Teille ”tarpeeksi hyville”.

Pyhä lupauksesi minulle jää kuitenkin elämään ikuisesti, elämästä toiseen. Välillämme se ainoa vala, jolla on loppujen lopuksi mitään merkitystä.

Ilon päivä?

IE

Kuva: Intographic / Pixabay

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.