Se jokin

Minussa oli se jokin mitä turhaan kaipasit, odotit ja vaadit kaikilta elämäsi miehiltä ennen minua ja mitä tulet aivan yhtä turhaan etsimään koko loppuikäsi kaikista tulevista kolleistasi minun jälkeeni.

Sen jälkeen kun olen mennyt, kadonnut internetistä, somesta, puhelimesi muistista.

Luit viakseni, synnikseni sen että minussa oli sinulle, harakalle, aivan liikaa sitä jotakin ja liian vähän kaikkea muuta, mukamas tarvitsemaasi.

Sillä ethän sinä keräillyt sitä jotakin, vaan itsellesi lohduksi, korvaukseksi sen jonkin puuttumisesta ainoastaan kiiltävää, hurmaavaa, kaunista. Miehenmuotoista bling-blingiä, komeita, ylimielisiä, idiootteja, tai kaikkea niitä yhdessä. Minä en vaatimuslistasi ainoatakaan kohtaa täyttänyt, mutta minussa oli kuitenkin aina se jokin.

Ja vaikket sitä minulle koskaan ääneen sanonutkaan, niin tiesin sinun pakenevan sitä, mitä kaikkein kipeimmin kaipasit.

Kun ymmärsit sydämessäsi sen mikä veti sinua tiukasti minuun kiinni, päädyit rakentamaan välillemme läpäisemättömän seinän jollakin tekosyyllä. Milloin minusta, milloin mistäkin pseudopyhimyksestäsi ja lopuksi pakenemaan tuon täydellisyydeksi luulemasi selän taakse piiloon tulittaen minua koko tekosyiden arsenaalillasi, kun totuus meistä kahdesta kosketti liian kovaa.

Minua luotaessa minuun valettiin kaikki tarvitsemasi, minut aktiivisesti kadottaessasi menetit kaiken sen minkä minä kerran toin itsessäni käsiisi, luottaen sydämeesi, rakkauteesi, ymmärrykseesi.

Pääpalkintona se jokin.

Olisit uskaltanut.

IE

Kuva: Islandworks / Pixabay

Add a Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.