Neljäsataa mittarissa

Tämä teksti on blogiurallani järjestysnumeroltaan 400.

Mittariin on siis kertynyt viimeisen neljän vuoden aikana suhteellisen kunnioitettava määrä tekstejä, joiden sisällöstä ja laadusta voidaan varmaan olla montaa eri mieltä ja luonnollisesti myös erimieltä.

Aikaisempien satalukujen yhteydessä tapanani on joskus ollut nostaa esiin muutamia tekstuaalisia huippukohtia viimeisimmältä sataselta. Nyt tuollaiseen turhanaikaiseen riekkumiseen ei ole aihetta, tunnetta saati tarvetta, joten unohdetaan oman lipputangon nupin kiillottaminen tältä kertaa.

Kiitän kuitenkin perinteisesti sydämestäni teitä harvoja, mutta sitäkin sitkeämpiä ja tärkeämpiä todellisia ystäviäni, seuraajiani ja tukijoitani, jotka olette seisoneet kannustaen vierelläni blogini alusta, vuoden 2019 maaliskuusta saakka seuraten minua eri kanavissa.

Lukumäärällisesti teitä on vain kourallinen, mutta uskollisuutenne sekä teiltä jatkuvasti saamani positiivinen palaute, peukutukset ja kommentit ovat olleet elintärkeitä (pun intended) blogilleni ja sen jatkolle. Nöyrin kiitokseni.

Ja kiitoksen sananen myös sille sympaattisten hiljaisten joukolle, jotka vierailette ajoittain blogini parissa. Tiedän että olette siellä jossakin, suuren internetin rajattomilla raukoilla bittiaroilla. On hienoa, että olette halunneet kulkea kirjoitusteni kautta mukana elämässäni muutaman askelparin. Toivottavasti saan teistä mukanakulkijoita pidemmäksikin aikaa ja jos niin ei käykään, niin toivotan teille hyvää matkaa eteenpäin. Godspeed.

Ja teitä elämäni ”popparit mikroon” -ihmisiä kehotan täydentämään mikropopcorn-varastonne – seurattavaa tulee riittämään satavarmasti vastakin.

Tästä jatketaan eteenpäin vanhaa sanontaa hieman pahoinpidellen: ”Hevoset haukkuu ja karavaani kulkee.

Kohti seuraavaa tasasataa.

IE

Kuva: kalhh / Pixabay

Facebook: https://facebook.com/IhmistaEtsimassa1

Instagram: https://instagram.com/ihmistaetsimassa

Add a Comment