MOT (Mikä on todistettu)
Viisaammat sanovat, että elämässä yhden oven sulkeutuessa toinen ovi aukeaa. Vai niin. Heidän täytyy tietää sisäsyntyisesti jotain, mistä allekirjoittaneella ei ole yhtikäs mitään ymmärrystä. Enää, vaikka ehkä joskus olikin. Kun on harhaillut viimeiset vuodet koko ajan suljetummissa käytävälabyrinteissä, sitä alkaa unohdella asioita. Niitäkin jotka joskus auttoivat, nostivat, kantoivat. Sinänsä...
Puutaheinää
Niin usein näkee ja kuulee ihmisten lupaavan kirkkain silmin asioita, vain huomatakseen saatujen lupausten tulleen petetyiksi, tai kiertoilmaistuna, asian tulleen unohdetuksi. Rehellisellä unohtamisella on kuitenkin vain äärimmäisen harvoissa tapauksissa minkäänlaista todellista tekemistä asian kanssa. Ja anteeksi vaan arvon naiset totuuden esiin nostamisesta, mutta lähes aina asioiden ja lupausten unohtajia...
Paha rusina
Maailma korostaa pinnallisuutta ja kovuutta. Ihmistä, joka on aidosti ja avoimesti empaattinen, välittävä ja rakastava pidetään heikkona, tyhmänä ja kilttinä, vaikka tuon viimeisen sanan luomat konnotaatiot ovatkin pääasiassa mallia skotlantilainen miehen asuste tai mistään mitään ymmärtämätön, kaikki valheet täysin vailla kritiikkiä uskova, nenästä vedettävä typerys. Taikinoistakin alentavasti puhutaan. Tiedän,...
Moni kakku päältä kaunis, moni paha päältä pyhä
Moni luulee, että henkiset tai sellaisiksi mielletyt ihmiset olisivat jollain tavalla erilaisia kuin ns. ei-henkiset. Tuo ei pidä paikkaansa. Olemme kaikki ihmisiä, yhtä hyviä, yhtä pahoja. Lähtökohtaisesti jokainen meistä on omalla tavallaan henkinen, ymmärsi sitä tai ei. Siinä olemme kaikki samanlaisia, erilaisia. Jokaisessa meissä on henki ja sielu, joita...
Never sell your sword
”Love everybody, but never sell your sword…” (Paulo Coelho) Hengen soturin ajatuksia tähän päivään. Epäilemättä yllä olevat sanat on lausuttu hieman eri muodossa ja järjestyksessä jo lukemattomia kertoja aiemminkin, mutta totuutta on silti aina hyvä kirkastaa, niin ettei se...
Tuhlattavaksi
Mitä merkitsee neljä vuotta elämästä ihmiselle, jolla on niitä jäljellä vielä vähintään 40? Vain kymmenesosa loppuelämästä, niin paljon vielä edessäpäin. Nähtävää. Koettavaa. Elettävää. Toisaalta… Kuinka paljon merkitsivät ne samat neljä vuotta ihmiselle, jolla on vuosia jäljellä ehkä 20, ehkä vähemmän, kuka tietää? Rikkinäisiä, repaleisia, vuosi vuodelta raihnaisempia. Kellon tikitystä...
Keskinäisen kehumisen kerho
Liityin keväällä erääseen Facebookin monista kirjoittajaryhmistä. Ryhmän olemassaolon tarkoituksena on ollut muodostaa harrastelijarunoryhmä, jonka jäsenet voisivat toisiaan tukien (tjsp) julkaista suljetussa ryhmässä omia hengentuotteitaan. Saada kannustusta ja tukea omaan kirjoittamiseensa ja tekemiseensä, ja antaa tukea kanssakirjoittajilleen samassa kapasiteetissa. Ryhmän tunnuslauseena (joka löytyy ryhmän taustakuvastakin) on: ”Vertailijat löytävät paikkansa jonosta,...
Loiste
Kävin tänä iltana syömässä ravintola Loisteessa, Helsingissä. Paikka on sama, jossa olemme vuosien aikana tavanneet myös Tanssijattaren kanssa. Ympäristö nostatti sydämessäni vahvoja tunteita ja toi mieleeni kauniita, rakkaita muistoja aikaisemmista tapaamisistamme siellä, esimerkiksi niistä, joista maalailin huhtikuisessa blogissani Vain mies? Huhtikuun puolesta välistä alkanut neljän ja puolen kuukauden radiohiljaisuus...