Jäniksenpoika
Se pinkaisee ajoradalle etuoikealta, ojasta, varoittamatta kuin pieni valkoinen salama kaatosateesta keskeltä täydellistä pimeyttä. Näen silmänurkassani vaalean väikähdyksen, jonka jälkeen kuulen vänkärin puolen renkaaseen ja sisälokasuojaan kolisevan jotain pikkuruisen rääkäisyn saattelemana, ei helvetti, mikä se oli? Autoni oikea eturengas ajautuu pois asfaltilta ja kulkuvälineeni, pian entinen ylpeydenaiheeni pyörähtää kyljen...
Utuisten Vuorten gorillat
Kaikki tiesivät maailman harvinaisimman gorillalajin, Utuisten Vuorten gorillojen olevan kiinnostuneita kaikenlaisesta sorminäppäryyttä vaativasta näpräämisestä. Sekin oli kaikille tuttua, että samaiset gorillat olivat usein käyneet naapurikylissä ryöstämässä kaiken syötäväksi kelpaavan, jonka tuloksena paikallisille ei ollut jäänyt käytännössä yhtään mitään henkensä pitimiksi. Nyt kunnianarvoisan Kiinan kansan vapautusarmeijan kaikkivoipia ilmavoimia oli kohdannut...
Noro
Modernin Lentävän Kalakukon singahtaessa Neulamäen tunneliin, juuri Savonmaan pääkaupungista kohti maan pääkaupunkia lähdettäessä, konduktööri kyselee lippujen perään kuten tuhansia kertoja aikaisemminkin. ”Kuopijosta tulleet, Kuopijosta tulleet…” Eläkejunan puksutus kuuluu jo tälle viiksekkäälle vanhan liiton tervaskannolle, enää olisi puoli vuotta täyteen eläkkeeseen, kunhan saisi elellä rauhassa siihen saakka. Ilman sen suurempia...
Hyvä kyläpäällikkö Paharoti ja Herkän Johanneksen toinen luonto (tarina ja miten se kerrotaan)
Kaikkihan olemme kuulleet lukuisia kertomuksia Herkästä Johanneksesta, hänen elämästään ja surkeasta kohtalostaan oman isänsä, roistomaisen kyläpäällikkö Paharotin käsissä. Niin kertoo vanha katolisen kirkon keskiaikaisen Hevosmiesten Uutistoimiston legendasepite, että viaton Johannes olisi tullut oman isänsä surmaamaksi Kaapoisten uhrikivellä. Tämä väite ei kuitenkaan olisi voinut olla kauempana totuudesta. Sen ajan maallistunut...
Pyhän Herkän Johanneksen legenda (tarina ja miten se kerrotaan)
Kaukana, kaukana, syvällä synkässä metsässä naavaisten kuusien keskellä, on katseilta piilossa Kaapoisten uhrikivi, väriltään tummanpunainen kuin syvin sydänveri. Kylän vanhimmat, nuo perimätiedon totiset ylläpitäjät, kertoivat sen joskus aikoinaan valkoisen olleen, vaan kun kerran kivellä synnitön nuori mies julmasti uhrattiin ja sydämensä rinnasta irti leikattiin, on siit’edes surusta hurmeenpunaiseksi herjennyt...
Martin karhumuistelo
Villiäki villimpi Lapin luonto onnistuu yllättämhään meät paikallisekki kerta toisensa jälkheen. Tämä tapahtu sen kerran ko met olima Vertin kans jossaki Ruuhijärven takana tipuja tiiraamassa. Son ainaki se meän virallinen selitys, jos met sattusimma vaikka joskus tästä kuulustelhuun joutumhaan. No, met näimä sielä yhen petäjän juurela karhun paskaa ja...
Peilikuva
Kädet taskussa matkalla Karvakon Kesoilille aamukahville ja ostamaan tupakkaa. Aurinko on jo korkealla, työttömänä on aikaa lepäillä vaikka yli puolen päivän. Linttaan astutut yliaikaiset kävelykenkäni ottavat vauhtia kuljettaakseen minut kahvion ovesta sisään, tiskin takana ovat vastassa kauniit ystävälliset kasvot arktista lämpöä tuikkivine tummine silmineen. Kas, Esterihän se siinä… ”Huomenta...
Kafkalaissi jaarituksi
Olipa kerran – näinhän tosi saduilla on aina tapana alkaa – kirjailija nimeltään Lahjakas Nössö. Lahjakas, vaikka ei velvoittavasta nimestään huolimatta elämässään mitään tähdellistä koskaan oppinutkaan, oli kuitenkin joltisenkin kykenevä sanaleipuri, joten jo lapsena hän päätti kirjoittaa eräänä päivänä kirjan kaiken maailman ihasteltavaksi. Saisivat hänen kaunista kieltä ja korkealentoisia...
Luennolla
Seuraa poikaa tyttö, vahvojen käsien odottaa neito ympärilleen kiertyvän, syleilevän niin ettei millään muulla väliä. Katsoo tyttöä poika, neitokaista kaunehinta rinnalleen tahtoo, täydellisyyttä tuota tavoitella täytyy. Jokainen siunattu sekunti laskee aikaa rakkauteen. Niin narisee tyytyväisyyttään nurkkakaappi, piirtoheitin arvostustaan pakisee, innostustaan inisee ilmastointilaite, koneiden kuoro epävireinen laulaa: ”Tulkoon rakkaus!” Vaan...
Kutvonen, osa 2
Mutta miksi hänen täytyi yhtäkkiä alkaa avata sydäntään kaikista maailman ihmisistä juuri minulle? Eikö hän ollut tutkinut salkkuani ymmärtääkseen että olen poliisi? ”Jaa, vai et pankin oot ryöstäny”, heitän mukaleppoisasti, ”mut miksi sä kerrot tästä just mulle ja just nyt?” Harmaantunut kuski katsoo minua taustapeilinsä kautta, enää hän ei...