Naamatauko, what?
Olen kirjoittanut blogeissani joskus aiemminkin sometauoistani, joiden aikana olen halunnut ottaa etäisyyttä sosiaaliseen mediaan yhdellä tai useammalla alustalla. Päätin toissa päivänä, torstaina – kulunutta hokemaa käyttäen – nostaa väliaikaisesti telakalle omanimisen Facebook-tilini, niin kuin olen tehnyt Face-urani aikana joitakin kertoja aikaisemminkin. Tämä siis pelkästään itseäni ja omia energioitani freesatakseni,...
Saavutuksia
Maaliskuun loppu nostaa bloggaamistani koskien esiin kaksikin erillistä syytä juhlia. Ensinnäkin keskiviikkona, 31.3.2021 tulee täyteen päivälleen kaksi vuotta blogini aloittamisesta ja sen ensimmäisen kirjoituksen Ensimmäinen askel julkaisemisesta, toisaalta saavutin edellisellä kirjoituksellani Utuisten Vuorten gorillat 250 tekstin rajapyykin. Näiden kahden vuoden aikana olen saanut paljon oppia siitä, mistä kannattaa kirjoittaa ja mistä...
10 vuotta, päivälleen
Tänään torstaina, helmikuun 11. päivänä 2021 tulee kohdallani täyteen tasan 10 vuotta matkaa sosiaalisen median, tarkemmin sanottuna Facebookin maailmassa. Juhlan aihetta? Noup. Eihän kyse ole ollut muusta, kuin siitä että satuin rekisteröitymään FB-butiikkiin, niitä harvoja sieltä löytämiäni kauniita sieluja juhlin kyllä sydämestäni, halusta. Toisaalta täytyy kyllä tunnustaa, että etenkin...
Myrtsimytty
Hieman reilu vuosi sitten kirjoitin blogissani Pitkäkyntinen tuntemuksistani joulua kohtaan. Kirjoitin siitä, miten lapsuudesta saakka mukanani kulkenut, vielä muutama vuosi sitten vahvasti sydämessä soinut joulun ajatus kauniine yhteisyyden ja rakkauden tunteineen, valoineen ja tuoksuineen on kadonnut. Corona pun not intended. On ollut hätkähdyttävää huomata, että myös tämän joulun lähestyessä tunteet...
Kiikunkaakkuillen
En sinänsä uskonut, että pohdintani blogini tulevaisuudesta saisi aivan tällaista sisäistä mittakaavaa. Tämänkin asian käsittelyssä minussa on ollut kaksi, toisistaan erillistä puolta, joihin palaan tarkemmin kirjoitukseni lopussa. Osa minusta haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi, toisaalta toinen osa – se, jota ei nähdä, ei kuulla, eikä haluta – pettyy ja...
Taukotuumailuja
Jos itselleni olisi taloudellisesti mahdollista, vetäytyisin kaikesta maailman turhuudesta. Keskittyisin vain ja ainoastaan niihin asioihin, jotka itseäni liikuttavat ja minuun vetoavat ja ennen kaikkea ihmisiin, jotka todella haluavat olla kanssani tekemisissä. Valitettavasti vain elämäni ekonomis-sosiaaliset realiteetit eivät suo tuohon mahdollisuutta, laskut pitää jotenkin maksaa, joten pitkin hampain jatkan mukana...
Munkinkammio
Takana kaksi viikkoa some-dieettiä. Mielenkiintoisia aikoja, monessakin mielessä. Numeroista päätellen bloggajien Valhalla on lähestymässä nopeammin kuin osasin odottaakaan, eli myöntää täytyy, että lukijarintamalla on viime viikolla ollut todella hiljaista. Kiitos teille harvoille, mutta sitäkin tärkeämmille ja arvokkaammille, jotka olette vielä mukana! 💝 Kuten olen aiemminkin tässä kysymyksessä monta kertaa...
Kotikonnuille
Sitten kun mie Lappiin muutan, luonnon kantaan, maille Staalon. Naapuriksi lumimiehen, kaveriksi pakkasukon. Helsingistä taattoin maille, siutti Suomen Napapiirin. Rajalle läntisen naapurin, pohjoisen kaarroille kalsoille. Lapin portit kolkuttelen, maamon mannut maanittelen. Kotikonnut hyvittelen, kas on yletön iloni. Sinne suuntaan hyvin mielin, vaik on moni manan mailla. Siel ol’ koti...
Miksi kirjoitan?
Hivuttautuessani vähän kerrassaan kohti 200:n blogikirjoituksen rajapyykkiä, alan hiljalleen ymmärtää sitä viime vuoden maaliskuussa alkanutta prosessiani joka johti Ihmistä Etsimässä-blogin syntymiseen, siinä missä myös sitä sisäistä paloa, joka ajaa minut kerta toisensa jälkeen ottamaan käsiini näppäimistön ja takomaan sitä kuin apina herkkupala-automaattia keskinäisen kommunikaation, kiitoksen, tai yleensäkin edes jonkinlaisen...
Luolamies
Tämän vuoden alussa kertoilin eräässä blogissani alkavasta työhaasteestani, kerroin silloin ensikokemuksistani uudessa paikassa ja siitä, mitä uudesta ympäristöstäni, työkavereistani ja asiakastalon toimintatavoista sisälläni aistin ja tunsin. Alunperin puolen vuoden komennustani pidennettiin ensin alkusyksyyn, kunnes kuulin vajaa viikko sittten kaiken päättyvän kohdaltani jo heinäkuun puolessa välissä. Vaikka konsulttina olen toki...