Epäilevät tuomaat ja teresat

Sain viime viikolla puhelimeeni tekstiviestin, jossa minua kehoitettiin varaamaan itselleni aika koronarokotukseen. Sain ajan tämän viikon maanantaille 1.3. jolloin kävin hakemassa rokotuksen Helsingin Messukeskuksesta.

Olen tiettyjen terveydellisten haasteitteni takia listoilla alkupäässä rokotetettavien joukossa joten olin hyvin iloinen, vaikkakin toisaalta myös hyvin yllättynyt siitä, että rokotus järjestyi kohdallani näin pikaisesti. En todellakaan olisi odottanut sitä vielä aikoihin.

Itselleni tuo oli monella tapaa helpotus, viimeinen vuosi omaehtoisine karanteeneineen ja etätöineen on vaikuttanut elämääni, ihmiskontakteihini ja sosiaalisuuteeni tavoilla, joita en välttämättä kuvailisi positiivisiksi. Toisaalta, eipä se näytä yleisellä tasolla tehneen minkään tason pyhimyksiä tai kanssaihmisyyden rakastajia muistakaan, päinvastoin.

Rokotuksen nyt ollessa takanapäin, ihmettelen sydämestäni enemmän kuin koskaan kaiken maailman inhoegoisteja ja salaliittoteoreetikoita, joille on tärkeämpää julistaa omaa vaihtoehtoista totuuttaan siitä, kuinka paha asia rokotetuksi tuleminen tai liikkumisen rajoittaminen on ja kuinka heidän mielessään ”vapaasti ja vapaana eläminen” saa jyrätä täysin kyseenalaistamatta kaikkien muiden kanssaihmisten elämän, terveyden ja perusoikeuksien ylitse.

Nuo samat ihmiset ovat valmiita ottamaan riskin ja sairastamaan koronan itse ja kertaluokkia pahempana asiana levittämään sitä toisiin, niihin, joiden terveys ei välttämättä taudin sairastamista kestä.

Karkeimpana esimerkkinä tästä välinpitämättömydestä (sanan monessakin merkityksessä) on tämän viikon uutisissa kerrottu, pitkän matkan bussissa Helsingistä Savonlinnaan matkustanut henkilö, joka itsensä sairaana ja räkivänä bussiin punkien tartutti koronan bussin muihin matkustajiin ja heidän kauttaan yli 60 muuhun.

Tuollaiselle perseilylle ei ole minkäänlaista selitystä tai perustelua. Tuossa tilanteessa sana MINÄ on tallustellut rehvakkaan irvokkaasti käsitteen kanssaihmisten huomiointi ylitse. Suuntaan jos toiseenkin.

Jos koronakuoleman kanssa haluaa flirttailla, se pitää tehdä henkilökohtaisesti itse eikä istua tietoisesti samalla kertaa tuleen kymmenien ja taas kymmenien ihmisten perseillä.

Paitsi tietenkin, jos uskoo koronan olevan olemassa vain harhaanjohtajien puheissa ja yleiskusetuksessa, niin silloinhan siihen ei voi sairastua eikä olematonta tautia muihinkaan tartuttaa, eihän? Tuosta voi tietysti kysyä keneltä tahansa epidemian aikana koronaan sairastuneelta ja ennen kaikkea tuon edellämainitun bussin muilta matkustajilta ja vielä laajemmin heidän kauttaan sairastuneilta.

Kyse on paitsi ihmisestä itsestään, ennen kaikkea hänen vastuustaan kaikkein läheisimmistään, siinä missä kaikista muistakin lähellä ja kaukana.

Silloin kun ’minä’ ja ’minun oikeuteni’ merkitsevät kaikkea ja kanssaihmisten henki ja terveys eivät yhtään mitään, ollaan suurten kysymysten äärellä.

Jos tuo on se linja, jolla halutaan edetä, miksi kenenkään pitäisi enää välittää paskaakaan toisista ihmisistä ja heidän elämästään. Kuolkoot, jos heidän aikansa on, niinkö?

Kuinka toivoisin, että samalla nuo kieltäytyjät tekisivät omalla kohdallaan hoitotahdon, jonka mukaan jos he koronan saavat, niin heidät voitaisiin jättää kokonaan vaille hoitoa.

Tuon pystyy jokainen epäilevä tuomas ja teresa tekemään kanta.fi -sivulla nopeasti ja kattavasti, joten hipi-hipi, kiireellä vapauttamaan terveydenhuoltohenkilöstö ja heidän rajalliset resurssinsa hoitamaan heitä, jotka hoitoa haluavat ja tarvitsevat. Jokainen syy tuollaisesta hoitotahdosta kieltäytymiseen on pahimman luokan itsekkyyttä ja tekopyhyyttä, mutta toisaalta, niitähän näillä kaikkitietäjillä riittää.

Minulle itselleni päätös rokotuksen ottamisesta oli selvä jo pandemian alusta lähtien. Tiesin ottavani sen heti kun asia tulee mahdolliseksi. Halutessani ja päättäessäni pelastaa sillä tavoin itseni, olen mukana auttamassa kaikkia muitakin.

Jopa heitä, joiden täydellinen välinpitämättömyys kanssaihmisten elämästä ja haluttomuus auttaa yhtä vähimmistä ajavat itsekkyyden kaavussa kaiken ja kaikkien yli.

Tässä tilanteessa ei kuitenkaan itselleni annettu mahdollisuutta valita keitä toimillani tuen.

Sydämestäni kuitenkin tuen, ajatellen ennen kaikkea kaikkia yksiä vähimmistä.

IE

Kuva: Niek Verlaan / Pixabay