Kanarialintuja kaivoksessa
Viime viikonloppuna vierailin Tanssijattaren kotikaupungissa, kylläkin aivan muissa merkeissä kuin häntä tavatakseni. Tämänkertainen lähes kolmen kuukauden koirankoppiin joutumiseni huhtikuun puolesta välistä alkaen, kaiken maailman selkäänpuukotuksineen taitaa nyt olla se viimeinen viiva rätingin alla. Tästä on käytännössä mahdotonta jatkaa eteenpäin millään tavalla, millään tasolla. Tiedän myös, että Tanssijatar on tavalla...
Maailman silmissä
Olen usein miettinyt bloggaamisen syvintä olemusta. Sitä, mikä saa ihmisen avautumaan maailmalle, ihmisille, joista suurinta osaa ei tiedä, ei tunne. Mitkä ovat ne vaikuttimet, jotka saavat meidät perustamaan blogin, kommunikoimaan joskus hyvinkin suorasanaisesti repien ja raastaen, toisin ajoin taas rivien välistä ja niin, että vain kourallinen lukijoita ymmärtää mistä...
Loma? Loma. (luettuna Lurppa-äänellä)
Noin puolitoista viikkoa sitten kirjoitin blogissani Tänä aamuna tästä kesästä ja siitä mielentilasta, jossa olen alkavaan lomakauteen suuntaamassa. Nyt sitä ollaan sitten tässä: lomani on alkanut. Viimeinen työpäivä tuleviin viiteen viikkoon oli eilen. Ei oikein tuuletuta, ei hykerrytä, ei hekotuta. Ei tunnu siltä, että tästä olisi alkamassa elämäni kesä. Sanalla...
Kuka auttaa auttajaa, kuka tukee tukijaa?
Jokaisessa sukulais-, ystävä- ja tuttavapiirissä on ainakin yksi ihminen, jonka kaikki tietävät ja tuntevat sinä kauniina sieluna, jonka puoleen voi kääntyä silloin kun apua tarvitaan. Oli kyse sitten fyysisestä tuesta, keskusteluavusta eli lähimmäisen eteenpäin potkimisesta sanan positiivisimmassa merkityksessä, tai henkisestä/hengellisestä kannattelusta hädän hetkellä. Tämä ihminen on aikojen alusta tavalla...
Elämäni soundtrack
On uskomattoman mielenkiintoista kuinka joistakin kappaleista, kaikkein ärsyttävimmistä korvamato-renkutuksista sydänjuuriamme syvältä liikuttaviin kyynelten heruttajiin tulee elämämme eri käänteissä musiikillisia merkkipaaluja, joiden kautta ja mukana pystymme käsittelemään elämäämme ja sen tapahtumia. Kappaleita, jotka kulkevat mukanamme heikoimmilla hetkillämme, silloin kun koko elämä on tuntunut luhistuvan. Kappaleita, jotka nostavat meidät lentoon, silloin...
Ihmistä Etsimässä – kesäkuun 2019 luetuimmat
Kesäkuun alussa lupailin kuukausittain toistuvaa luetuimpien blogitekstieni listaa, joten tässä tätä yhteenvetoa pian heinäkuuhun siirryttäessä nyt tulee. Yhteenvetoni hakee vielä tällä hetkellä toimivinta muotoaan, joten voitte odotella jonkintasoisia muutoksia tulevien kuukausien aikana, perusasiat kuitenkin pysyvät. Ensinnäkin voin todeta ilolla, että blogivierailujen määrä on noussut yli kahden tuhannen vierailun. Ensimmäiseen...
1176 päivää
Kolme ja puoli vuotta. 42 kuukautta. 168 viikkoa. 1176 päivää. Kuinka kauan voi vältellä lupauksensa toteuttamista, vain jättääkseen sen loppujen lopuksi kokonaan toteuttamatta? Kuinka pitkään selittää jokainen päivä, jokainen hetki, jokainen teko jälkeenpäin merkityksettömäksi? Kuinka pitkään kääntää selkä, poistua henkisesti ja fyysisesti paikalta, vaieta totuus hengiltä? Ylimielisesti, vailla vastuunottoa,...
Kun aika on
Aiemmin tällä viikolla blogissani Mistä tunnet sä ystävän? kirjoitin erään läheisen ystäväni tapaamisesta ja niistä rehellisistä ja avoimista miesten välisistä keskusteluista joita tulisimme tapaamisessamme käymään. Arvostan rajattomasti ystäväni näkökykyä ja hänen kokonaisymmärrystään ihmisestä ja ihmiselämästä, samoin hänen valoaan ja henkisyyttään. Lisäksi se, että hän tuntee minut ja taustani jo...
Tänä aamuna
Tänä aamuna heräsin siihen elämän realitettiin ja toistuvaan jokavuotiseen ilmiöön, että Suomessa ja suomalaisilla on nyt kesä. Jotenkin ihmeellisesti olen tuon tänä vuonna onnistunut missaamaan, mitä ei aikaisempina vuosina ole tapahtunut. Busseissa on tilaa, keskustat ja terassit ovat täynnä, ja ihmiset rentoutuvat ja pitävät hauskaa vaikka väkisin. Koko muu...
Kieltäytyjästä tarvitsijaksi
On hyvin mielenkiintoista, miten joskus menneisyydessä pintautunut ylimielisyys ja selän kääntäminen toiselle ihmiselle voivat pikaisesti muuttua omakohtaisissa ongelmissa avun tarpeeksi, avun pyytämiseksi, jopa jonkin tason nöyryydeksikin, kun aiemmasta avun antamisesta kieltäytyjästä tulee itse avun tarvitsija. Miksi pienelle ihmiselle on niin vaikea ymmärtää, että tietyissä tilanteissa tarvitsemme jokainen joskus toistemme...